18.10.2010

Kuvia




Ulkoseinää eristettynä. Ilmansulkupaperien asennus aloitettu.


Uusi putkia alakerran vessasta.


Keittiössä oli hetken aikaa kaksi hanaa.

15.10.2010

Omaa tyyliä löytämässä

Mä olen todennut tässä hiljattain, että mä pidän tutusta ja turvallisesta. Nykyisessä kotikaupungissani olisi tarjolla alani töitä. Tälläistä tilaisuutta olen odottanut ja nyt kun se on käsillä peräännyn. Keksin monta syytä miksi en voi kuvitella itseäni kyseessä olevaan työpaikkaan, vaikka työmatkani lyhenisivät ajallisesti noin kahdella tunnilla päivässä. Tämähän on ihan järjenvastaista. Milloin minusta tuli näin turvallisuuden haluinen ja muutoksen vastainen. Täytettyäni 18-vuotta hyppäsin junaan ja lähdin yksin inter rail -reissulle ja rahaakin oli vähän. Siinä ei ollut mitään tuttua ja turvallista.

Jäin miettimään, että tyydynkö sisutuksessakin tuttuun. Tässä tarkoitan tutulla sitä mitä näkee sisustuslehdissä ja television sisustusohjelmissa. Sitä mitä löytää jokaisesta kaupasta ja näkee kaikkialla. Pitäisikö kuitenkin uskaltaa haalia sieltä täältä vanhaa ja mahdollisesti kaunista tavaraa. Sen tiedän, että mitään lastulevy juttuja en halua. En halua mitään mikä haiskahtaa kaukaa tuodulta tai helposti hajoavalta. Pitääkö sängyn ja valaistuksenkin olla 50-luvulta, jotta se sopisi talon henkeen? Toisaalta pidän joistakin uutuuksista ja trendeistä. Monet uudet valaisimet ovat silmiä hivelevän kauniita kiiltävine pintoineen verrattuna vanhoihin tunkkaisiin ja tummiiin valaisimiin. Eikö sekin ole 50-luvulle tyypillistä, että ostettiin kotimaisia puusta tehtyjä kalusteita. Riittäisikö kuitenkin, että ostan kotimaisia puusta tehtyjä huonekaluja. Kotimainen huonekalujen valmistaja Laulumaa (80% kotimainen kaluste tuotanto) tarjoaa joitain mielenkiintoisia huonekaluja. Erityisesti tykästyin Retro sarjaan. Sarja tosin poistettiin tuotannosta ennenkuin ehdin ostaa siitä ainuttakaan huonekalua. Nyt olen ostanut tulevaan makuuhuoneeseemme uudet seinään kiinnitettävät lukuvalot sängyn vierelle. Kattovalaisin on myös uusi. Sänky on ihan ehtaa 2000-luvun tuotantoa. Ikkunan alle haluaisin vanhan mutteripöydän ja sen kaveriksi on 40-luvun pieni ja siro nojatuoli olemassa. Pöydälle suunnittelen uutta pöytävalaisinta tuomaan valoa lehtien tai kirjojen lukijalle. Yksi uusrokokoo vaatekaappi 50-luvulta on löytynyt ja toista vaatekaappia vielä etsitään. Tarkoitus on sijoittaa myös työpöytä tietokoneelle tai ompelukoneelle. Pitäisikö sen olla vanha pöytä vai voisinko itse nikkaroida pöydän. Mikä oli tyypillistä 50-luvun sisustusta? Tykkään kovasti Lokki-valaisimesta, jota vieläkin valmistetaan, mutta oliko se tyypillinen? Oliko tavan tallaajalla varaa ostaa Lokki-valaisin 50-luvulla? Vai ostettiinko silloi sitä mitä lähimmästä kaupasta sai halvimmalla? Eikö silloin pitäisi 50-luvun hengessä ostaa juuri sitä tavaraa mitä saa joka kaupasta edullisesti verrattuna design tuotteisiin. Eli kysymys kuuluu sisustaako 50-luvulle tyypillisesti, 50-luvun designin mukaisesti vai 50-luvun yleisen "hengen" mukaisesti? Ehkäpä oma tyylini tulee olemaan sekoitus edellä mainituista.

13.10.2010

Tapahtunutta...

Omien aikaansaannoksien purkaminen on todella ärsyttävää. Huoneen päätyseinän laudoitus oli sen verran tiukassa, että ei lähtenyt ilman perkelettä. Muutama lauta siinä rytäkässä rikkoutui. Naulatkin piti ottaa kaikista laudoista pois. Lisäksi tilan puutteen vuoksi jouduin pinoamaan laudat keskelle huonetta eli ne olivat koko ajan tiellä mm. ilmansulkupaperia asentaessa. Totesin, että en nauti missään mielessä ilmansulkupaperin asennustyöstä. Hommassa pitäisi olla kärsvällinen ja se on hyve, joka vaatii minulta työstöä.

Purkutöiden jälkeen rakensin makuuhuoneen ja vintin välille väliseinän. Ovikin on olemassa, mutta sitä joudun askartelemaan lyhyemmäksi. Saas nähdä miten onnistuu. Väliseinän sain eristettyä ja laudoitettu vintin puolelta. Makuuhuoneiden väliin pystytettiin myös uusi väliseinä Tuo seinä on saanut eristeet ja laudoitukset molemmin puolin. Saatiin siis poikien huoneeseen lämmöt päälle ja päästin siten takaisin yläkertaan nukkumaan. Vinokatto ja sivuseinä on myös eristetty ja ilmansulkupaperit asennettu. Laudoituskin on vinoseinään tehty. Vinokatto sai eristeiden lisäksi 12mm huokoleijonan, ja seuraavaksi sitten panelointi. Seuraavaksi askarten yläpohjaan ilmansulkupaperit ja 100mm vitalia. Pitänee vielä tilata tämän vuoden puolella ekovillan kaverit puhaltamaan lisää eristettä koko yläpohjaan. Makuuhuoneen ja kylpyhuoneen väliseinä on eristämättä ja levyttämättä. Sitten olisikin jo lattian oikaisun aika.

Putkimies on tältä osin saanut työn tehtyä. Uusi pumppu pumppaa lämmintä vettä jatkuvaan kiertoon. On se nautinnollista. Pitäisi tämän viikon kuluessa eristää vielä putket, joista osan olenkin jo eristänyt. Jennin isän noin 14-vuotias jää- viileäkaappi muutti meille. On se mukava kun on iso kaappi, johon mahtuu kunnolla tavaraa. Vanha Helkaman jääkaappi siirrettiin kellariin. Sitä käytetään loppu kesästä kun talouskellari on vielä lämmin, mutta hillot & mehut pitää saada kylmään.

Yläkerran ex-wc:n katto (osa tulevaa makuuhuonetta) oli pakko purkaa, sillä se oli laudoitettu 30mm lattialaudalla ja päällä oli vielä 10mm kipsoniittiä. Eli tulevan koolauksen olisin joutunut turhaan ähräämään. Nyt koolauksen saa tasaisesti koko katon alueelle.

Entinen vessan ovi oli liian kapea tulevan makuuhuoneen oveksi eli vaihtoon menee. Rintamamiestalo -foorumin kautta löysin uuden oven karmeineen tilalle. Haku Espoosta kävi näppärästi työpäivän pääätteeksi. Ovi sopii hyvin taloon, sillä se on lähes samanlainen kuin muut talomme ovet. Kiitokset Karhusuon väelle! Jennin isä lupautui asentamaan oven kun hänellä on kokemusta rintamamiestalojen ovien vaihdosta.

Pitäisi noita kuviakin purkaa koneelle, jotta saa niitä tänne blogiin.