Helmi on minun ensimmäinen oma koira. Helmi täytti viime syksynä kuusi vuotta. Helmi vihastuttaa, ärsyttää ja kiristää hermoja. Helmi on aina tiellä kun yrittää tehdä jotain. Hän haluaa olla menossa mukana. Ennen lapsia Helmin kanssa tokoiltiin ja harrastettiin agilitya. Nyt hän superiloinen pitkästä lenkistä iskän kanssa tai lyhyestä klapin heittelytuokiosta. Käytiin kuitenkin viime syksynä tokokisoissa ja ilman treeniä saatiin tulokseksi ALOII. Opit on siis osittain tallella. Voi kun vuorokaudessa olisi enemmän tunteja, niin antaisin Helmillekin enemmän aikaa. Iltaisin Helmi tulee sängyn viereen nukkumaan ja usein silittelen häntä ennenkuin nukahdan. Helmi on erittäin hyvä vahtikoira ja puolustaa oikeasti tositilanteessa. Luonnetestissä puolustusvietti näkyi voimakkaasti. Helmi ei anna kenenkään tehdä pahaa meidän perheelle. Kun Helmistä aika jättää, jään kaipaamaan hänen valkoista "värivirheellistä" tassua ja sitä mielettömän ihanaa myskin tuoksua mikä lähtee hänen otsastaan. Yksi uuden vuoden lupauksistani oli, että annan Helmille enemmän aikaa.
Rapsutuksia Helmille ja Huugollekkin sekä koko perheelle terveisiä - ehkä me vielä joskus nähdään jossain :)
VastaaPoista