Mä olen todennut tässä hiljattain, että mä pidän tutusta ja turvallisesta. Nykyisessä kotikaupungissani olisi tarjolla alani töitä. Tälläistä tilaisuutta olen odottanut ja nyt kun se on käsillä peräännyn. Keksin monta syytä miksi en voi kuvitella itseäni kyseessä olevaan työpaikkaan, vaikka työmatkani lyhenisivät ajallisesti noin kahdella tunnilla päivässä. Tämähän on ihan järjenvastaista. Milloin minusta tuli näin turvallisuuden haluinen ja muutoksen vastainen. Täytettyäni 18-vuotta hyppäsin junaan ja lähdin yksin inter rail -reissulle ja rahaakin oli vähän. Siinä ei ollut mitään tuttua ja turvallista.
Jäin miettimään, että tyydynkö sisutuksessakin tuttuun. Tässä tarkoitan tutulla sitä mitä näkee sisustuslehdissä ja television sisustusohjelmissa. Sitä mitä löytää jokaisesta kaupasta ja näkee kaikkialla. Pitäisikö kuitenkin uskaltaa haalia sieltä täältä vanhaa ja mahdollisesti kaunista tavaraa. Sen tiedän, että mitään lastulevy juttuja en halua. En halua mitään mikä haiskahtaa kaukaa tuodulta tai helposti hajoavalta. Pitääkö sängyn ja valaistuksenkin olla 50-luvulta, jotta se sopisi talon henkeen? Toisaalta pidän joistakin uutuuksista ja trendeistä. Monet uudet valaisimet ovat silmiä hivelevän kauniita kiiltävine pintoineen verrattuna vanhoihin tunkkaisiin ja tummiiin valaisimiin. Eikö sekin ole 50-luvulle tyypillistä, että ostettiin kotimaisia puusta tehtyjä kalusteita. Riittäisikö kuitenkin, että ostan kotimaisia puusta tehtyjä huonekaluja. Kotimainen huonekalujen valmistaja Laulumaa (80% kotimainen kaluste tuotanto) tarjoaa joitain mielenkiintoisia huonekaluja. Erityisesti tykästyin Retro sarjaan. Sarja tosin poistettiin tuotannosta ennenkuin ehdin ostaa siitä ainuttakaan huonekalua. Nyt olen ostanut tulevaan makuuhuoneeseemme uudet seinään kiinnitettävät lukuvalot sängyn vierelle. Kattovalaisin on myös uusi. Sänky on ihan ehtaa 2000-luvun tuotantoa. Ikkunan alle haluaisin vanhan mutteripöydän ja sen kaveriksi on 40-luvun pieni ja siro nojatuoli olemassa. Pöydälle suunnittelen uutta pöytävalaisinta tuomaan valoa lehtien tai kirjojen lukijalle. Yksi uusrokokoo vaatekaappi 50-luvulta on löytynyt ja toista vaatekaappia vielä etsitään. Tarkoitus on sijoittaa myös työpöytä tietokoneelle tai ompelukoneelle. Pitäisikö sen olla vanha pöytä vai voisinko itse nikkaroida pöydän. Mikä oli tyypillistä 50-luvun sisustusta? Tykkään kovasti Lokki-valaisimesta, jota vieläkin valmistetaan, mutta oliko se tyypillinen? Oliko tavan tallaajalla varaa ostaa Lokki-valaisin 50-luvulla? Vai ostettiinko silloi sitä mitä lähimmästä kaupasta sai halvimmalla? Eikö silloin pitäisi 50-luvun hengessä ostaa juuri sitä tavaraa mitä saa joka kaupasta edullisesti verrattuna design tuotteisiin. Eli kysymys kuuluu sisustaako 50-luvulle tyypillisesti, 50-luvun designin mukaisesti vai 50-luvun yleisen "hengen" mukaisesti? Ehkäpä oma tyylini tulee olemaan sekoitus edellä mainituista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei,
kiva juttu, että kommentoit tätä blogijulkaisua.