Perunat itämään

Aamulla tajusin etten ole vielä hommannut siemenperunoita ja ollaan pitkällä huhtikuussa. Maaliskuussa kävin pariin kertaan siemenperunoita etsimässä, mutta ei ollut silloin saatavilla. No nyt on ja myöhässä ollaan. Ostin kahta lajia 10 kiloa kumpaakin: timoa ja nicolaa. Timo on varhaisempi laji ja nicola kypsyy myöhemmin syksyllä. Ensimmäistä kertaa otin ihan asiakseni tutustua netin avustuksella perunoiden idätykseen ja eihän se ollut ihan vain semmoista, että otetaan valoon ja odotetaan itujen kasvua.

Perunoita voi idättää pimeässä ja valossa, mutta valoidätys on kuulemma ainoa oikea tapa. Ei siis ihme, että mun idättmistä perunoista on joskus idut lähteneet helposti irti. Se on pimeänidätyksen syytä. Valon ja pimeän vaihtoehdon lisäksi perunoiden idätyksessä pelataan asteilla. Timo pitää idättää 200 asteen verran. Laskenta tapahtuu siten, että huonelämmön katsotaan olevan 20 astetta ja siitä lasketaan vuorokauden keskilämpötila vähentämällä neljä astetta. Eli siis yksi vuorokausi on 16 astetta. Timoa pitää siis idättää 200/16=12,5 vuorokautta. Nicola myöhäisempänä lajikkeena vaatii hieman pidemmän idätyksen 250 asteeseen. Sen vein talouskellariin, jossa 10 astetta eli kuusi astetta neljän asteen vähennyksen jälkeen. Eli 250/6=41,66 vuorokautta. Mä ajattelin nostaa nicolan kuistille sitten, kun timot ovat itäneet ja laitettu multiin. Tämä siksi, että kuistilla on muutama taimikin viemässä tilaa ja lisää on tulossa. Saattaa olla, että timo ehtii kasvaa juhannukseksi, mutta ei pitkälti yli juhannuksen pitäisi mennä.

Talouskellarissa on vielä viime vuoden satoakin käyttämättä, hilloja, mehua, kesäkurpitsasäilykettä yms. Omista omenoista tehtyä siideriä, joka kyllä muistuttaa etäisesti omenaviiniä eikä siideriä. Ei ollut mun makuun tämä resepti. Ensi syksynä kokeillaan toista reseptiä.