10.2.2013

Kuistin lattia



Pitkästä aikaa jotain tapahtuu kuistillakin. Joululoman ja vuoden vaihteen jälkeen kävin puun kaato talkoissa Paimiossa. Sen jälkeen onkin mennyt pari viikkoa lentsussa. Nyt on jälleen kuitenkin edistetty kuistia. Mä päätin kokeilla nauhahiomakoneella kuistin lattian hiontaa. Lähes pois kulunut lakkapinta lähti yllättävän helposti. Nyt on lattia hiotta kolmeen kertaan ja viimeinen kerta vähän hienommalla paperilla. Seuraavaksi täytän kolot. Pintakäsittely tehdään Osmo Colorin öljyvahalla.


Puolison päähän pälkähti, että saisimme säilytystilaa, jos levyttäisimme umpeen toisen eteisen ja kuistin väliseinässä olevista ikkunoista. Ikkunat ovat molemmin puolin väliovea. Oven laittamalla umpeen saataisiin kaivattua tilaa vaatekaapille kuistille sekä eteiseen. Kieltämättä avonaulakot ovat epäsiistejä. Ikeasta katselin mahdollisia kalusteita kuistille.

Kuvat Ikean sivuilta.

10.1.2013

Kevät on minussa

Viime syksynä sadon korjuun jälkeen mä vakuutin ja vannoin itselleni (ja ehkä mainitsin asiasta puolisollekin), että ensi kesänä en laita kasvimaalle mitään. E-ei, en laita vaan keskityn tekemään jotain muuta. Kas kummaa , vuosi vaihtui ja huomaan selaavani kirjoja ja mietin hyötypuutarhaa. Kokeilisko tänä vuonna mustajuurta? 

Viime vuonna aloitettiin kiertoviljely eli jaettiin kasvimaat neljään lohkoon. Jokaiselle lohkolla viljellään tietyn tyyppisiä kasveja ja lohkoja kiertää vuosittain. Eli edellisen vuoden D-lohkossa viljellään tänä vuona A-lohkon kasveja. Nyt on suunniteltu seuraavan kasvukauden lohkot ja osa kasvatettavistakin, mutta vielä on monta auki. Mitenhän tuo homma toimii kateviljelyn kanssa? Tilasin divarista kateviljelystä kertovan kirjan, jota odotan malttamattomana. Kirjoitan kierto- ja kateviljelystä lisää myöhemin.

Syksyllä en ehtinyt laittaa talouskellaria kuntoon, mutta seinät on tasoitettu. Kesällä pitää rakentaa hyllyt, laittaa antiikkilaastit seiniin ja laatoittaa lattia. Saa sadon talteen paikkaan, jota on miellyttävä käyttää. Kuinkahan paljon porkkanaa tarvitsee jotta riittää koko vuoden tarpeisiin?

Monta asiaa on vielä selvitettävä, mutta onneksi on vielä muutama viikko aikaa. Kohta pitää tilata siemenet ja laittaa ensimmäiset kasvit kasvamaan. Sitten onkin aika leikata omenapuun oksia ja levitellä tuhkaa lumihangen päälle.

Kevät on parasta aikaa!

ps. Mielekästä vuotta  2013 kaikille!


14.12.2012

Mehiläisvaha kynttilät

Mehiläisvaha on ainetta, jota mehiläiset tuottavat pesän rakennustarpeiksi. Vahakennoihin mehiläiset keräävät mettä, josta ne jalostavat hunajaa. Kun hunaja on kypsynyt, mehiläiset peittävät sen ohuella mehiläisvahakerroksella. Hunaja lingotaan kennoista ja ylimääräinen kuorimavaha puhdistetaan ja käytetään mehiläisvahatuotteiden (esim. kynttilöiden) valmistukseen.
Mehiläisvaha on ekologinen kynttilän raaka-aine, sillä sen tuottamiseen ei tarvita lannotteita eikä sitä valmisteta fossiilisista polttoaineista.
Luonnonvärinen mehiläisvaha on täysin myrkytön. Mehiläisvaha kynttilät eivät valuta tai savuta, kun niitä poltetaan vedottomassa tilassa.
Kynttilöiden valmistus on helppoa ja sopii koko perheen askarteluun. Mehiläisvaha levyistä leikataan sopivan muotoisia paljoa ja rakennetaan niistä kynttilöitä. Netistä löytyy ohjeita erilaisten kynttilöiden tekemiseen. Allekirjoittaneen mielestä mehiläisvaha tuoksuu miellyttävälle.


8.12.2012

Lankun ylijäämä

Höyläpenkkiin varatuista lankuista yhdessä oli komea tyvi. Päätin tehdä siitä leikkuulaudan, joten voin ihastella sitä päivittäin. Tuossa on vähän loimukoivua. Öljysin parafiiniöljyllä. Kännykamera ei tee oikeutta leikkuulaudalle.


7.12.2012

Sohvapöytä

Kirpparilöytö parin kuukauden takaa. Olohuone alkaa täyttyä 50-luvun huonekaluilla. Toi sohva pitäis vielä vaihtaa ja kirjahyllyt kans.


25.11.2012

Liitutaulu

Vuotar päätti lähteä Suomen lasimuseon joulumyyjäisiin ja tietysti minullekin siitä nakki napsahti. Lastenhoidon ohella tein liitutaulun. Vanerin pala löytyi talon kellarista ensimmäisen siivouksen yhteydessä. Maalit ostettiin jo aikaa sitten puoleen hintaan eli edullinen projekti kun mitään ei tarvinnut ostaa.
Vanerin taakse kiinnitin poikkipuun ja siihen yhdistin saranalla jalan. Vielä pari ruuvia ja rautalankaa, jotta taulu ei pääse kaatumaan. Kehykset tuohon kuulemma pitäisi vielä lisätä.


20.11.2012

Vertaistukiryhmä


Toisinaan viikko alkaa menemällä perä edellä puuhun. Tää viikko alkoi juuri niin. Aamu oli äärettömän vaikea, mä en päässyt sängystä ylös ajoissa. Koska olin aikataulustani myöhässä, päätin hakea aamukahvin työmatkalla. Motarilla ajoin ajatuksissani kahvilan ohi. Liikenne pysähtyi kuin seinään ennen kehä kolmosta. Lähdin kiertämään Vihdintien kautta ja jumitin kaikissa liikenne-valoissa. Soitin himaan ja kävin kehitys-keskustelua puolisoni kanssa. Hain kahvin ärrältä työpaikan läheltä ja rynnistin kohti päivän ensimmäistä palaveria, josta tietysti myöhästyin. Työpäivä oli tooosi syvältä. Keittiökin oli pilannut jälkiruuan lisäämällä mustikkarahkaan talkkunajauhoja. Joo mä tiedän, että toi on tosi pikkusieluista, mutta välillä nää mitättömät asiatkin saa suunnattomat mittasuhteet. Mua potutti jo niin paljon, että mua potutti potutus. Töissä yritin tosissani pohtia vastausta kehityskeskustelulomakkeen kysymykseen voimavaroistani. En löytänyt vastausta. Ja kyllä, mä olen todella onnellinen, että mulla on töitä.

Työpäivä venyi, myöhästyin puutyökurssilta. Miten mahtavaa oli kuitenkin päästä mukavien ihmisten kanssa keskustelemaan ja nauramaan. Sen lisäksi, että koin onnistumisen tunteita rentouduin ja sain  vertaistukea huumorintajuiselta porukalta. Ihan mahtavaa! Ei harmittanut edes se, että höyläpenkin kannesta tuli 5mm liian ohut johtuen tasohöylällä tapahtuneesta mittavirheestä.
Lopulta löysin vastauksen voimavaroista. Työssäni auttaa jaksamaan työn vastapaino eli vapaa-aika. Omilla käsillä tekeminen ja se, että saan jotain käsin kosketeltavaa aikaan tuo onnistumisen tunteen. Sen koen liian harvoin ansiotyössä.