Toi toukokuu uuden elämän

Toukokuu on täynnä elämää, elämän halua, laulua, virtaa, kasvamista ja positiivista energiaa mitä ei ole milloinkaan muulloin. Jos voisin olla kuukausi, haluaisin olla toukokuu. En voi olla olematta kateellinen tyttärelleni, joka syntyi toukokuun alussa Helmin päivänä. Juhlia syntymää vuoden hienoimpana aikana ja aloittaa uusi vuosi elämässä yhtä aikaa luonnon kanssa entistä kauniimpana ja voimakkaampana. Voi loistaa kuin keväinen aurinko ja tuoda lämpöä sekä iloa kaikille ketkä tohtivat kiireiltään pysähtyä katsomaan kasvun ihmettä. Olen onnellinen siitä, että saan luonnon puhjetessa kasvuun seurata neljän lapseni kasvamista ihmisinä. En saa unohtaa kuinka etuoikeutettu olenkaan.

Valkovuokot kukkivat, kotkan siivet nousevat kohti taivasta ja alppikärhön nuput pullistelevat ennen valloittavaa kukintaansa. Kävin ihastelemassa niitä ilta auringon paistaessa ja ikuistin muutaman hetken myös lukijoiden iloksi. Uuden kasvukauden ensimmäistä satoa käytin tänään tekemällä jogurttiuunilohta. Siihen tulee ruohosipulia ja sitä saan jo ottaa omalta pihalta. Ruohosipulia ei voi olla liikaa ja puolison pyynnöstä laitoin kolmen metrin pätkän sitä lisää kasvimaan laitaan.  Mutta toukotöistä lisää toisella kertaa.

Uutta ja vanhaa.

Valkovuokot muurin kupeessa.

Kivimuurin edessä kasvaa saniaista.

Alppikärhö aloitta pian kukintansa.