26.6.2015

Etätyöpäivä alkaa puutarhasta

Päivänlilja jää tarha-alpin jalkoihin.
Siirtotöitä luvassa.
juhannusruusu

Etätyöpäivän aamu ja ulkona on hiljaista. Lähden kierrokselle ihmettelemään mitä puutarhalle kuuluu. Tasan kuusi vuotta sitten saatiin avaimet käteen ja aloitettiin muutto. Täällä näytti silloin erilaiselta. Kukkapenkkien reunuskivet olivat hautautuneet maahat. Rikkaruohot olivat ottaneet vallan monessa kohtaa. Toinen kasvimaista oli jätetty huoltamatta ja heitelty vain herneitä kasvamaan. Lannoituksen vuoksi sanoi entinen isäntä. 47 vuotta pihaa hoitanut pariskunta muutti kerrostaloon ja itku silmässä luovuttivat paikan meille. Sanoin, että aion remontoida vanhaa kunnioittaen. Se taisi helpottaa vanhaa isäntää.

Nyt paikka näyttää vähemmän heiltä ja enemmän meiltä. Peruselementit on kuitenkin samat. Paljon marjapensaita, kasvimaat on paikoillaan  ja omenapuutkin hengissä. Meillä kun oli silloin muuton jälkeen huoli, että miten saadaan kaikki pysymään hengissä. Niin sitä vaan ihminen oppii uusia taitoja ja kehittyy vuosi vuodelta. Alussa en muistanut kukkien nimiä millään. Nyt ihmettelen, jos jonkun kukan nimi ei nouse heti mieleen. En tiennyt, että nauttisin puutarhasta näin paljon. En koskaan kuvitellutkaan, että osaisin ja pitäisin puutarhan hoidosta. Toisten pihoilla kasvit vain oli ja niillä ei ollut suurta merkitystä minulle. Nyt puutarha on osa hyvinvointiani. Se lievittää stressiä ja antaa aikaa ajatella asioita. Se pitää huolta kropastani teettämällä töitä. Se antaa hyvät piilot leikkeihin. Se antaa lepopaikan. Se antaa puitteet hiilillä grillaamiseen ja aterian nauttimiseen. Se vaan antaa niin paljon. Jokaisella pitäisi olla puutarha.

Etätyöpäivillä on merkitystä hyvinvoinnilla. Työt on mukavampi aloittaa, kun ei ole ollut kiire mihinkään. Olen nauttinut rauhallisesta kävelystä, kukkien kauneudesta, hiljaisuudesta ja hengittämisestä. Olen rentoutunut ja lievittänyt stressiä. Tästä tulee hyvä päivä.

kurjenpolvi

kurjenmiekka

12.6.2015

Oksakasan hävitys

Kaupunkijussikin tarvitsee puutarhan hoidossa kaikenlaisia välineitä. Varastotilan ja ostovoiman ollessa rajallinen oppii etsimään vaihtoehtoja omistamiselle. Omakotiliiton paikalliselta jäsenyhdistykseltä voi vuokrata erinäisiä koneita edullisesti. Oksasilppurin olen vuokrannut aina silloin tällöin. On mahtavaa, kun kaikkea ei tarvitse omistaa itse.

Iso läjä oksia silppuuntuu muutamassa tunnissa. Oman pihan oksahaketta olen laittanut hyötykasvien alustoille rajaamaan nurmikon leikkuuta ja ehkäisemään rikkaruohojen kasvua. Edellisenä vuonna vadelmarivi sai katteet. Nyt sitä sai hetki sitten istutetun omenapuun lisäksi raparperi ja alppikärhö.



Haketta syntyy vaivattomasti.
Kuvassa oleva raparperi kylvettiin vuosi sitten keväällä. Ovat kasvaneet siemenenistä jo kohtalaisen kokoisiksi. 


10.6.2015

Olkimarjamaa

Hyvin on taimet lähteneet kasvuun
Mansikat kasvamassa heinillä katettuna
Tilasin keväällä viherpeukaloilta mansikantaimia tarjoushintaan. En ole aiemin tilannut netistä eläviä kasveja, mutta hyvin sujui kaikki ja taimet on lähteneet hyvin kasvuun. Ennen tilausta yritin epätoivoisesti etsiä netistä tietoa, että kuinka paljon  yksi mansikantaimi tuottaa satoa. En löytänyt vastausta ja siksi tilasin 75 taimea. Ihan niinku varmuuden vuoksi. Sitten muistin, että omistan läjän puutarhakirjallisuutta ja kaivoin hyllystä perusteoksen Suomalainen piha ja puutarha. (On muuten hintansa arvoinen kirja.) Vastaus löytyi kirjasta: yksi mansikan taimi tuottaa satoa 1-1,5 L. Ihan riittävä määrä taimia meille, jos noihin satomääriin päästään. Kirjasta selvisi myös, että mansikat voi istuttaa paririviin kohopenkkeihin.


Vasta viime kesänä tajusin, että strawberry on suoraan suomennettuna olkimarja. Mansikkahan kaipaa katteen, jotta marjat olisivat puhtaat ja rikkiruohot torjuttu. Voisiko tuo olkimarja nimitys tulla siitä, että olkia on käytetty mansikkapenkissä katteena? Tämä mielikuva päässä päätin toteuttaa mansikkamaan orgaanisella katteella, vaikka olisi minulla ollut jokunen metri mustaa muovikatettakin. Viime kesänä ostettiin pilkkahintaan iso läjä kuivaa heinää maanviljeliltä ja nyt siitä oli jälleen hyötyä. Aika näyttää oliko ratkaisu oikea, mutta ainakin parempi fiilis käyttää maatuvaa ja maata parantavaa katetta.

Taloudellisesti ajateltuna reilu 50 euron satsaus mansikan taimiin maksaa itsensä takaisin ensimmäisenä satokesänä. Sen jälkeen seuraavat 5-6 vuotta on puhdasta tuloa. Siis mikäli viljelijä onnistuu työssään. Ja ainakin tietää mitä aineita marjojen kasvatuksessa on käytetty.



5.6.2015

Pihalla on haravat ja harjat hujan hajan, voi kauhistus!

Valkoista ja sinistä
Tänä aamuna Iltasanomat kertoo, että Huvila ja Huussi -suunnittelija on tyrmistynyt suomalaisten pihoista. Mielensä on pahoittanut, koska pihoilla on: 

"Lasten leluja siellä täällä, roskia, lehtiä, haravat ja harjat hujan hajan."

Tai toisaalta tuo voi kertoa myös vain siitä, että pihalla ollaan ja pihatöiden lisäksi on sata muutakin asiaa tehtävänä. Täällä ainakin se koira älähtää johonka kalikka kalahtaa. Meillä on lelut pitkin pihaa, viime syksyn lehdet on osittain haravoimatta, lapiot ja haravat jää sinne minne kädestä sattuu laskemaan. Työvälineet on siellä missä on viimeksi töitä tehty, mitä sitten? Suurin osa välineistä on kuitenkin vajan seinällä roikkumassa nauloissa. Niin nauloissa, ei minulla ole hienoa Fiskarsin työkalutelinettä seinällä roikkumassa. Yksi multasäkki lojuu jossain pihan kulmalla odotellen roskia, jotka sen täyttäisivät.

Pikkusydän ja nouseva aurinko
"Wuite uskoo, että sekava piha kertoo asujansa sekavasta mielestä." Ja joo, mielentila on sekava, pitäisi öljytä terassi, rempata keittiö eteinen, portaikko, olohuone, rakentaa roskiskatos, poikien majakin on yhtä seinää vajaa ja rakennustarpeet jäi lojumaan majan viereen, sitten pitäisi istuttaa ja kylvää hyötykasvit, pestä pyykkiä, laittaa ruokaakin, imuroida, puunata ja jynssätä, käydä postissa, ostaa ruokaa, mennä töihin, pyörittää yritystä. Ja ennen kaikkea pitäisi siivota se piha, että kaikilla utelijailla katselijoilla olisi mahdollisimman hyvä olla ettei vaan mene viikonloppu pilalle kauhistellessa toisten pihojen sekasortoa. Ja hitto ne pyykit kuivumaan!

Meidän pihalla tehdään ja eletään. Naapurin vanhempi rouvakin kävi yksi kevät juttelemassa ja totesi, että on kiva, kun toiset tekevätkin pihalla eivätkä vain makoile. Tottakai välillä on kiva pysähtyä ja nauttia puutarhasta ja omista aikaansaannoksista, mutta tekeminen on mulla kai veressä. Kaikki on kesken ja keskeneräisistä askareista jatketaan kun ehditään. Juhlia varten sitten siivotaan paikat kuntoon.

Tekstin kuvitus kuvina on tarjolla kukkivia kasveja, koska en ole valokuvannut meidän pihan hoidon leväperäisyyttä.

2.6.2015

Omenapuut ja alppikärhöt kukkivat

Tänään öljysin terassin omenapuiden ja kärhöjen kukkiessa. Pari päivää aiemin pesin terassin huolellisesti. En ole ostanut painepesuria enkä terassipesuria. Perinteisesti letkusta vettä ja katuharjaa päälle. Puhdasta tuli ja terassi sai kuivua rauhassa ja kastua sateessa uudelleen enne öljyämistä.


Omenapuun kukinta 2.6.2015

Omenapuun kukinta 2.6.2015

Alppikärhön kukinta 2.6.2015

Kimalainen työssään
ja isäntä työssään

23.5.2015

Toi toukokuu uuden elämän

Toukokuu on täynnä elämää, elämän halua, laulua, virtaa, kasvamista ja positiivista energiaa mitä ei ole milloinkaan muulloin. Jos voisin olla kuukausi, haluaisin olla toukokuu. En voi olla olematta kateellinen tyttärelleni, joka syntyi toukokuun alussa Helmin päivänä. Juhlia syntymää vuoden hienoimpana aikana ja aloittaa uusi vuosi elämässä yhtä aikaa luonnon kanssa entistä kauniimpana ja voimakkaampana. Voi loistaa kuin keväinen aurinko ja tuoda lämpöä sekä iloa kaikille ketkä tohtivat kiireiltään pysähtyä katsomaan kasvun ihmettä. Olen onnellinen siitä, että saan luonnon puhjetessa kasvuun seurata neljän lapseni kasvamista ihmisinä. En saa unohtaa kuinka etuoikeutettu olenkaan.

Valkovuokot kukkivat, kotkan siivet nousevat kohti taivasta ja alppikärhön nuput pullistelevat ennen valloittavaa kukintaansa. Kävin ihastelemassa niitä ilta auringon paistaessa ja ikuistin muutaman hetken myös lukijoiden iloksi. Uuden kasvukauden ensimmäistä satoa käytin tänään tekemällä jogurttiuunilohta. Siihen tulee ruohosipulia ja sitä saan jo ottaa omalta pihalta. Ruohosipulia ei voi olla liikaa ja puolison pyynnöstä laitoin kolmen metrin pätkän sitä lisää kasvimaan laitaan.  Mutta toukotöistä lisää toisella kertaa.


Uutta ja vanhaa.

Valkovuokot muurin kupeessa.

Kivimuurin edessä kasvaa saniaista.

Alppikärhö aloitta pian kukintansa.

20.5.2015

Siemeninventaario

Toukokuun 20. päivä ja pihatyöt on retuperällä. Yleensä tähän aikaan vuodesta nautitaan oman maan salaatista. Oli aika käydä läpi siemenpussit ja onhan siellä ja vaikka mitä: retikkaa, basilikaa, papuja, salaatteja, tomaattia, kesäkukkia. Nyt on ihan pakko jo laittaa rattaita pyörimään.Viikonloppuna sain laitettua avomaa- ja kasvihuonekurkut. Perunaa laitoin neljä riviä jo pari viikkoa sitten. Perunan riviväleihin laitoin härkäpapua ja siinä ainoat mitä on tehty. Kasvihuonekin on siivoamatta. Miksikö näin? Lapsukainen nro 4 tuli hidastamaan toukotöitä 7.toukokuuta. Tyttö kolmen pojan jatkoksi :)