Kuvia

Ulkoseinää eristettynä. Ilmansulkupaperien asennus aloitettu.

Uusi putkia alakerran vessasta.

Keittiössä oli hetken aikaa kaksi hanaa.

Omaa tyyliä löytämässä

Mä olen todennut tässä hiljattain, että mä pidän tutusta ja turvallisesta. Nykyisessä kotikaupungissani olisi tarjolla alani töitä. Tälläistä tilaisuutta olen odottanut ja nyt kun se on käsillä peräännyn. Keksin monta syytä miksi en voi kuvitella itseäni kyseessä olevaan työpaikkaan, vaikka työmatkani lyhenisivät ajallisesti noin kahdella tunnilla päivässä. Tämähän on ihan järjenvastaista. Milloin minusta tuli näin turvallisuuden haluinen ja muutoksen vastainen. Täytettyäni 18-vuotta hyppäsin junaan ja lähdin yksin inter rail -reissulle ja rahaakin oli vähän. Siinä ei ollut mitään tuttua ja turvallista.

Jäin miettimään, että tyydynkö sisutuksessakin tuttuun. Tässä tarkoitan tutulla sitä mitä näkee sisustuslehdissä ja television sisustusohjelmissa. Sitä mitä löytää jokaisesta kaupasta ja näkee kaikkialla. Pitäisikö kuitenkin uskaltaa haalia sieltä täältä vanhaa ja mahdollisesti kaunista tavaraa. Sen tiedän, että mitään lastulevy juttuja en halua. En halua mitään mikä haiskahtaa kaukaa tuodulta tai helposti hajoavalta. Pitääkö sängyn ja valaistuksenkin olla 50-luvulta, jotta se sopisi talon henkeen? Toisaalta pidän joistakin uutuuksista ja trendeistä. Monet uudet valaisimet ovat silmiä hivelevän kauniita kiiltävine pintoineen verrattuna vanhoihin tunkkaisiin ja tummiiin valaisimiin. Eikö sekin ole 50-luvulle tyypillistä, että ostettiin kotimaisia puusta tehtyjä kalusteita. Riittäisikö kuitenkin, että ostan kotimaisia puusta tehtyjä huonekaluja. Kotimainen huonekalujen valmistaja Laulumaa (80% kotimainen kaluste tuotanto) tarjoaa joitain mielenkiintoisia huonekaluja. Erityisesti tykästyin Retro sarjaan. Sarja tosin poistettiin tuotannosta ennenkuin ehdin ostaa siitä ainuttakaan huonekalua. Nyt olen ostanut tulevaan makuuhuoneeseemme uudet seinään kiinnitettävät lukuvalot sängyn vierelle. Kattovalaisin on myös uusi. Sänky on ihan ehtaa 2000-luvun tuotantoa. Ikkunan alle haluaisin vanhan mutteripöydän ja sen kaveriksi on 40-luvun pieni ja siro nojatuoli olemassa. Pöydälle suunnittelen uutta pöytävalaisinta tuomaan valoa lehtien tai kirjojen lukijalle. Yksi uusrokokoo vaatekaappi 50-luvulta on löytynyt ja toista vaatekaappia vielä etsitään. Tarkoitus on sijoittaa myös työpöytä tietokoneelle tai ompelukoneelle. Pitäisikö sen olla vanha pöytä vai voisinko itse nikkaroida pöydän. Mikä oli tyypillistä 50-luvun sisustusta? Tykkään kovasti Lokki-valaisimesta, jota vieläkin valmistetaan, mutta oliko se tyypillinen? Oliko tavan tallaajalla varaa ostaa Lokki-valaisin 50-luvulla? Vai ostettiinko silloi sitä mitä lähimmästä kaupasta sai halvimmalla? Eikö silloin pitäisi 50-luvun hengessä ostaa juuri sitä tavaraa mitä saa joka kaupasta edullisesti verrattuna design tuotteisiin. Eli kysymys kuuluu sisustaako 50-luvulle tyypillisesti, 50-luvun designin mukaisesti vai 50-luvun yleisen "hengen" mukaisesti? Ehkäpä oma tyylini tulee olemaan sekoitus edellä mainituista.

Tapahtunutta...

Omien aikaansaannoksien purkaminen on todella ärsyttävää. Huoneen päätyseinän laudoitus oli sen verran tiukassa, että ei lähtenyt ilman perkelettä. Muutama lauta siinä rytäkässä rikkoutui. Naulatkin piti ottaa kaikista laudoista pois. Lisäksi tilan puutteen vuoksi jouduin pinoamaan laudat keskelle huonetta eli ne olivat koko ajan tiellä mm. ilmansulkupaperia asentaessa. Totesin, että en nauti missään mielessä ilmansulkupaperin asennustyöstä. Hommassa pitäisi olla kärsvällinen ja se on hyve, joka vaatii minulta työstöä.

Purkutöiden jälkeen rakensin makuuhuoneen ja vintin välille väliseinän. Ovikin on olemassa, mutta sitä joudun askartelemaan lyhyemmäksi. Saas nähdä miten onnistuu. Väliseinän sain eristettyä ja laudoitettu vintin puolelta. Makuuhuoneiden väliin pystytettiin myös uusi väliseinä Tuo seinä on saanut eristeet ja laudoitukset molemmin puolin. Saatiin siis poikien huoneeseen lämmöt päälle ja päästin siten takaisin yläkertaan nukkumaan. Vinokatto ja sivuseinä on myös eristetty ja ilmansulkupaperit asennettu. Laudoituskin on vinoseinään tehty. Vinokatto sai eristeiden lisäksi 12mm huokoleijonan, ja seuraavaksi sitten panelointi. Seuraavaksi askarten yläpohjaan ilmansulkupaperit ja 100mm vitalia. Pitänee vielä tilata tämän vuoden puolella ekovillan kaverit puhaltamaan lisää eristettä koko yläpohjaan. Makuuhuoneen ja kylpyhuoneen väliseinä on eristämättä ja levyttämättä. Sitten olisikin jo lattian oikaisun aika.

Putkimies on tältä osin saanut työn tehtyä. Uusi pumppu pumppaa lämmintä vettä jatkuvaan kiertoon. On se nautinnollista. Pitäisi tämän viikon kuluessa eristää vielä putket, joista osan olenkin jo eristänyt. Jennin isän noin 14-vuotias jää- viileäkaappi muutti meille. On se mukava kun on iso kaappi, johon mahtuu kunnolla tavaraa. Vanha Helkaman jääkaappi siirrettiin kellariin. Sitä käytetään loppu kesästä kun talouskellari on vielä lämmin, mutta hillot & mehut pitää saada kylmään.

Yläkerran ex-wc:n katto (osa tulevaa makuuhuonetta) oli pakko purkaa, sillä se oli laudoitettu 30mm lattialaudalla ja päällä oli vielä 10mm kipsoniittiä. Eli tulevan koolauksen olisin joutunut turhaan ähräämään. Nyt koolauksen saa tasaisesti koko katon alueelle.

Entinen vessan ovi oli liian kapea tulevan makuuhuoneen oveksi eli vaihtoon menee. Rintamamiestalo -foorumin kautta löysin uuden oven karmeineen tilalle. Haku Espoosta kävi näppärästi työpäivän pääätteeksi. Ovi sopii hyvin taloon, sillä se on lähes samanlainen kuin muut talomme ovet. Kiitokset Karhusuon väelle! Jennin isä lupautui asentamaan oven kun hänellä on kokemusta rintamamiestalojen ovien vaihdosta.

Pitäisi noita kuviakin purkaa koneelle, jotta saa niitä tänne blogiin.

Pakko myöntää...

Pakko se on myöntää, että haluttuun lopputulokseen pääseminen ei ole itsestään selvää. Tiedän mitä halua, mutta miten siihen pääsen? Sen olen oppinut, että remontti on järkevintä toteuttaa työvaihe kerrallaan. Olin jo paukutellut päätyseinään uuden vaakalaudoituksen kun ymmärsin, että se on purettava. Tehdessä oli koko ajan sellainen tunne, että meneeköhän tämä nyt ihan oikein. Yritin etsiä Internetistä tietoa, että miten ilmansulkupaperi asennetaan sitä kuitenkaan löytämättä. Kaksi päivää päätyseinän laudoituksen jälkeen löysin tiedon sattumalta. Olen tehnyt sen väärin. Nurkkiin ja lattian sekä katon rajaan en ole tehnyt niin kuin olisi pitänyt. Jouduin siis purkamaan päätyseinän laudoituksen ja kyllä, kyllä se otti todella paljon päähän. Miten voin olla niin hölmö? Jouduin myös korjaamaan koolauksia paremmaksi. Eli työvaihe kerrallaan ei seinä kerrallaan. Homma meni pieleen siinä, että minulle tuli kiire eristää, koska alkaa olla öisin kylmä. Vitalin eristeistä on puristuvara 2 %, jonka takia seinät pitää heti eristeen asennuksen jälkeen levyttää. Nyt pitänee vain toivoa, että jo laitetut eristeet pysyvät seinissä pullistelematta.

Kuparia , kuparia ja kuparia

On se jännä miten ajatukset muuttuvat. Aikoinaan ajattelin, että sivuvintille laajentaminen on ihan turhaa. Muuttaa nyt sillä tavalla vintin tarkoitusta. Nyt remontin aikana kun otin sivuseinän auki ja totesin, että miten paljon avarampi makuuhuone olisi, jos sivuvintille laajentaa. Vintille siis laajennettiin. kyllähän sieltä saa lattianeliöitä lisää 5,25 neliötä. Makuuhouneen lattianeliöt nousevat näin 18,5 neliöön. Ihan sopivan kokoinen makuuhuone. Ei tarvitse tuupata täyteen vaan jää tilaa tavaroiden ympärille. Makuuhuoneen päätyseinän vaakalaudoitus on aloitettu.

Putkimies on tehnyt kovasti töitä, jotta meillä vesi kulkisi uusi putkissa. Laitettiin lämminvesivaraajan yhteyteen (kellarissa) pumppu, joka pumppaa lämmintä vettä kiertoon, jotta kolmannessa ja toisessa asuinkerroksessa saa heti lämmintä vettä kun aukaisee hanan. Tähän asti olen aina pessyt kädet kylmällä vedelle ja vauvan pyllyn pesuun on saanut laskea vettä jonkin tovin. Luulisin, että mahdollisessa myyntitilanteessa ostaja ehdokkaat osaisivat tuollaista arvostaa. Putket kulkevat nyt päävesilinjasta lämminvesivaraajalle, keskikerroksen vessaan ja yläkerran tulevaan kylpyhuoneeseen Enää tarvitsee tehdä keskikerroksen vessasta läpiviennit keittiöön ja sen jälkeen liittää kaikki loput liitokset.

Ongemia puhelimen kanssa ja eristystä

Vapaa päivä meni rautakaupoissa juostessa. Uusi puhelin ja liittymä oli myös saapunut postiin. Postireissulla ensin unohtui lompakko ja sitten olisi pitänyt vielä ymmärtää ottaa postitustunnus mukaan. Posti ei osaa nimen perusteella etsiä, vaikka kyllähän se mun nimellä, paketti on postiin viety. No siis taas sain ajaa kotiin, koska postin ystävällinen postitäti (olisin käyttänyt sanaa asiakaspalvelija, mutta....) ilmoitti että heillä ei ole lainkaan tässä asiakaspalvelua. Tämän sain siis vastaukseksi kysyessäni voisinko internetistä katsoa heidän koneelta ko. tunnuksen. Juu, ei ole asiakaspalvelua ei. Tuhlasin siis luonnovaroja ja ajoin takaisin kotiin katsomaan internetistä ko. tunnuksen. Sitten takaisin postiin. Elisan palvelupisteestä piti käydä vielä tinkaamassa puolen vuodne liittymänmaksut puoleen hintaan. Se oli saunalahden sivuilla luvattu, mutta jostain syystä en sitä tilaukseeni saanut. Tilauksessa ei ollut lainkaan yhteenveto sivua mistä olisin voinut nämä asiat tarkastaa. Sain kuin sainkin uuden numeron ilmoitettua kaikille kavereille ja sukulaisille. Äitini sitten yritti soittaa, mutta numeroon vastasi joku Ilona. Soitto omaan numeroon toisella puhelimella ja totesin, että Ilona sieltä vastaa. Sitten piti soittaa Saunalahdelle ja jonottaa asiakaspalvelussa. Tottahan se oli, mulle oli annettu numero joka oli jonkun toisen. Iltalehdestä luin, että joku muukin oli maanantaina tilannut liittymän ja saanut käytössä olevan numeron. Nyt mun pitäis saada uusi numero jossain vaiheessa. Ei tietoa milloin.

Nyt on kuitenkin makuuhuoneen päätyseinä saanut 150 mm vitalia. Seuraavaksi on edessä ilmansulkupaperin asennus ja sitten vaakalaudoitus. Vaakalaudoitus peitetään aikanaan pinkopahvilla. Viikonloppuna olisi sitten makuuhuoneen sivuseinän eristys ja vaakalaudoitus. Sitten onkin aika tehdä lattia ja välikatto.

Sateelta suojautumista, purkutöitä ja eristämistä

Pari viikkoa sitten talo sai puiston puolelle elämänsä ensimmäiset sadevesikourut ja syöksytorven. Puiston puolelle asentaminen on hankalaa. Noin kolmen metriä talon seinästä alkaa iso monttu, josta on aikoinaan haettu tiilitehtaalle tekotarpeita. Tikkailta ei siis onnistunut. Onneksi suvusta löytyy vanhat kunnon Hakin tellingit. Koko kesän on ollut kuivaa ja kun oli aika rakentaa tellingit vettä satoi taivaan täydeltä. Onneksi kourut saimme asentaa ilman vesisadetta. Kiitos vaan talkoo väellä lastenhoitoavusta sekä remontointiavusta.




Yläkerran wc:stä on purkammatta enää hana ja lavuaari. Tulevan kylpyhuoneen lattiasta purin raakalaudat pois. Kylppärin sivuseinä ja päätyseinä ovat saaneet ensimmäisen kerroksen SPU eristettä. Ei uretaanivaahdolla tiivisitäminen aloittelijalle ihan helppoa. Tekemällä oppii. Isä, äiti ja mummo kävivät tänään kylässä. Äiti ja mummo keräsivät viimeisä marjoja ja olivat Jennin apuna poikien kanssa. Isän kanssa asensimme ensimmäit runkoleijonat makkarin vinokattoon. Jälleen kiitos talkoolaisille avusta.

Putkimiestä varten purin yläkerran aulan lattia (edellisten omistajien aikan lattialankut oli katkaistu viemärin asennuksen yhteydessä) ja keräsin purut talteen jätesäkkeihin. Tarkoitus on vetää viemäri päätyseinän ali tulevaan kylpyhuoneeseen. Vesiputket tulee kulkemaan lattian alla aulan osalta ja kylpyhuoneeseen putket tulee pinta-asennuksena.